Sata kirjaa

( Ennen )

Juhlavuoden kunniaksi päätin osallistua haasteeseen lukea vuoden aikana sata suomalaisen kirjailijan teosta. Aluksi se tuntui vähän rehvakkaalta uholta, mutta puolessa vuodessa selvitin urakan.
    Tarkkaan ottaen luin vain 97. Kaksi äänikirjaa kuuntelin ja yhden ekirjan tein itse.

Ryhmittelin lukemiseni kymmenen kirjan nippuihin:

    1. Lastenkirjat
    2. Mieskirjailijat
    3. Naiskirjailijat
    5. Dekkarit
    6. Matkakertomukset
    7. Historialliset
    9. Elämänkerrat

Ja tässä kaikki peräkkäin: Sata suomalaista kirjaa


( Jälkeen )

Olisinpa nuorena opiskelijana ollut yhtä ahkera lukija, mihin olisinkaan päätynyt. Haasteen jälkeen aion vieroitusoireita välttääkseni jatkaa kirjallisuuden parissa vapaamuotoisesti. Kyllä, ehdottomasti - lukeminen on avaintaito.



   Eikä siinä vielä kaikki. Luin juuri tuoreen Markku T. Hyypän teoksen: Ikääntyvän muistikirja ( 2018 ). Siinä tieteellisen ankaran pohdinnan jälkeen, muiden mielenkiintoisten elämän laatuun vaikuttavien seikkojen ohella, todettiin tutkimuksissa havaitun, että kirjojen ( romaanien ) lukeminen lisää elinvuosia. "Mitä enemmän henkilö luki kirjoja, sitä kauemmin hän säilyi hengissä." Tämä havainto koski vanhoja miehiä, ei naisia - sanokoot tasa-arvokiihkoilijat mitä tahansa. Niin, eihän sitä jouda kuolemaan, jos on hyvä kertomus kesken!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti