Näytetään tekstit, joissa on tunniste elää-todistus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elää-todistus. Näytä kaikki tekstit

lauantai 20. joulukuuta 2014

Kysymys elämästä...


Lapsena ei ajattele elämää. Päivät seuraavat toisiaan huoletonna. Nuorukaisena elämä kuohuu, maailma on haaste, joka valloitetaan. Mutta sitten kun on enää kestävyysvajetta kuormittava ukkorähjä, kuten minä, joutuu suuren ihmetyksen valtaan, kun on todistettava elävänsä. Nyt minulla on se – todiste. Että elän. Ihan kirjallisena.
Verottaja on aina uskonut minuun. Kertaakaan ei ole sattunut, että hän olisi unohtanut elämäni saavutukset. Samoin vaimoni. vaikka olen yrittänyt olla mahdollisimman eloton. Myöskin lapset, kädet ojossa, vaikka olen teeskennellyt umpikuuroutta.

Mutta sitten täti kuoli ja minun epäiltiin elävän. Ja epäilyjen vahvistukseksi vaadittiin todisteita. Saattaisinhan olla kuollut. Mutta kuolinpesän osakkaiden harmiksi elelen edelleen surutonta elämääni.

Ei täti minua testamentissaan muistanut, enkä minä häntä eläessään. Oikeudenmukaisuus toteutui. Mutta kun viikatemies aikanaan koputtaa minun ovelleni, läväytän hänelle pitävän paperin, elää-todistuksen väestötietojärjestelmän pitäjältä.